Puhe itsenäisyydestä isänmaallisten laulujen illassa 3.12 - Lääninsivistysneuvos, professori Pertti Kokkonen


Julkaistu: torstaina 4. joulukuuta 2014


itsenaisyysp_kokkonen.jpgKolmen yön päästä vietämme itsenäisyyspäivää ja kolmen vuoden päästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.

Tänään voimme kysyä mitä itsenäisyys merkitsee sinulle ja mitä se merkitsi ihmisille lähes sata vuotta sitten. Olen tätä puhetta varten haastatellut lähipiirini yläasteikäisiä nuoria, nuoria lasten vanhempia mutta myös eläkeikään ehtineitä aikuisia haastaakseni myös sinut ajattelemaan mitä itsenäisyys tänä aikana merkitsee.


Lähes sata vuotta sitten yhteiskunnallisessa elämässä itsenäisyys merkitsi paljon. Se toi vastuuta ja valtaa. Vastuuta omista rajoistamme, omista laeistamme, taloudestamme, yhteiskuntasuhteistamme, arvoistamme, moraalistamme ja puolustusjärjestelmästämme. Suomen itsenäisyyden vaiheisiin ovat liittyneet kansallisen kulttuurin kehitys lauluineen, runoineen, kansalliseepoksineen, tieteineen, taiteineen mutta myös kaikkia koskettavina sodat. Vaikka valtaosa meistä on sitä ikäpolvea, jonka ei ole tarvinnut kokea sodan kauhuja ja ihmisten tuntemaa hätää ja pelkoa, meidän täytyy nähdä, aistia ja siirtää seuraaville sukupolville kuva siitä hinnasta, jonka suomalaiset myös näiltä seuduilta ovat hengellään ansainneet. 

Kirkkomaiden sankarihaudat, sotavammaiset, sotalesket, sotaorvot ja rajan taakse jääneet kodit kertovat siitä hinnasta, jonka Suomi on maksanut itsenäisyydestään ja vapaudestaan. Viisi raskasta sodan vuotta jättivät syvät haavat Suomen kansan sisimpään. Pieni kansa menetti väestönsä parhaassa iässä olevia nuoria aikuisia noin 92 000 henkilöä. Jouduimme suorittamaan yli 4 mrd. euron sotakorvaukset. Taistelu itsenäisyyden puolesta ylivoimaista vihollista vastaan oli koitua maamme turmioksi. Pelastautumiseen ei riittänyt joukkojen urheus, ei voimakas taistelutahto ja yhteishenki. Monet sodan joukko-osastojen komentajat ovat todenneet, että tässä sodassa auttoi Herra. Jumala tuli vähäväkisen kansan tueksi osoittaen, että hän johtaa kansojen kohtaloita ja vaiheita.



Hyvät kuulijat! Sotavuosina vaikeuksien keskellä nousivat päällimmäisiksi kansan perusarvot, koti, uskonto ja isänmaa. Tämä näkyy kauniisti kirkkoherrana ja kansanedustajanakin toimineen Väinö Havaksen runossa ”Testamentti pojalleni”.

Tänä aamuna, poikani, lähden kohti tuskien rintamaa. 
Sinun äitis ja veljies tähden minut kutsui isänmaa. Nuoret miehet eivät silloin kysyneet mitkä ovat oikeuteni vaan kun käsky kävi he tunsivat velvollisuudekseen lähteä puolustamaan isänmaataan. 

Hyvät kuulijat! Kun puhumme maamme itsenäisyydestä, on tärkeätä katsoa taaksepäin, mutta yhtä tärkeätä on katsoa eteenpäin. Miettikääpä jokainen hetkinen mitä itsenäisyys Sinulle merkitsee. Kuten aluksi sanoin kysyin tätä yläasteikäisiltä nuorilta ja vastaus oli sanatarkasti: ”Suomi saa itse päättää omista asioista eikä joku muu maa voi määrätä meitä tekemään asioita” Tässä sitten useamman nuoren aikuisen kommentteja: ”Olen niin onnellisessa asemassa että voin ajatella toistenkin etua ja antaa toisille omastani”  ja toinen kommentti ”Tärkeintä on turvallisuus. Mieluummin elän vähän vaatimattomamminkin kuin otan isoja riskejä” ja kolmas ”Suomi on hyvä maa täällä voi taustoista riippumatta päästä elämässä eteenpäin, käydä kouluja ja yrittää. Yhteiskuntamme tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia.” Turvallisuuteen kuuluu myös tällainen opiskelijan kommentti: ”Vaikka kaikki menisi pieleen niin ei sittenkään kovin huonosti käy” Eläkeikään ehtineen kommentti liittyi turvallisuuteen, yleiseen asevelvollisuuteen, maanpuolustustahtoon, oikeuslaitokseemme ja siihen, että tässä maassa eläkkeitä maksetaan ja peruspalveluista huolehditaan.

Hyvät kuulijat! Suomea on rakennettu ahkeruudella ja työllä, yksituumaisuudella ja sydämellä. Näin toivon mukaan myös tulevat sukupolvet tulevat tekemään. Ahkeruuteen ja tunnollisuuteen meitä kehotti jo Sakari Topelius 134 vuotta sitten toteamalla: ”Pienen kansamme, jolla ei ole muuta rikkautta, täytyy saavuttaa menestyksensä hyödyllisillä tiedoilla ja perustaa arvonsa siihen, että se sivistyksessä ja avuissa ja kaikenpuolisessa edistyksessä on maailman valistuneimpien kansain tasolla.”

Hyvät kuulijat! Ulkomailla asuneet kansalaisemme ovat usein ihastelleet maatamme. Suomi on maa jossa kaikki pelaa. Suomi on kiistatta yksi tähänastisen globalisaatiokehityksen voittajista. Näin vaikka tällä hetkellä vientiteollisuutemme ja taloutemme elää suurta rakenteellisen muutoksen aikaa. Maailman luokan osaamisella, kovalla työllä ja ahkeruudella pärjäämme jatkossakin. Meillä on ihan samat mahdollisuudet menestyä kuin muillakin. Tarvitsemme vain rohkaisua, uusia tuotteita ja uskallusta mennä uusille markkinoille.


Hyvät kuulijat! Tässä juhlassa on todettava, että maailmassa on edelleen paljon turvattomuutta, on sotia ja monia uhkia. Suomi on kuitenkin edelleen hyvä maa ja yksi turvallisimmista maista maailmassa. 

Vietämme kolmen päivän päästä maamme 97. itsenäisyyspäivää. Millä mielin? Vastaan meidän kaikkien puolesta, että kiitollisin mielin. Olemme saaneet elää 70 vuotta rauhan aikaa. Itsenäisyyspäivänämme syttyvät kynttilät sinivalkoiset, taivaan sinessä keinuu lippumme sinivalkoinen, sydämissä kiitollisuus sukupolvien työstä, siitä perinnöstä, jonka edelliset sukupolvet ovat meille jättäneet. 

Hyvä juhlaväki, haluan toivottaa teille hyvää Suomen itsenäisyyden juhlapäivää!

Pertti Kokkonen


© 2017 Copyright Sami Pikkuaho