Tulonsiirrot kasvavat - edessä vaikeuksia

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 4. tammikuuta 2019


9435ter_web.jpgNoususuhdanteessa on luonnollista, että tuloerot jonkin verran kasvavat. Tuloerojen kasvu ei siis ole yksiselitteisesti paha asia, koska työllistyminen on aina työttömyyttä parempi vaihtoehto. On kuitenkin tärkeää, että kukin tulisi vähintäänkin pääosin palkallaan toimeen. Tilastokeskuksen vuoden 2017 tuloja koskevan raportin mukaan tuloerot eivät yllättäen ole nousukaudesta huolimatta juurikaan kasvaneet, eivätkä myöskään pidemmällä tarkastelujaksolla. Yksi syy tähän on toki vuoden 2008 talouskriisi, joka tasoitti tuloeroja. Iltasanomissa oli tästä kuva Mika Koskisen artikkelin yhteydessä (18.12.18).

Verkkouutisten Kasperi Summanen (18.12.18) on kaivanut tilastoista mielenkiintoisia lukuja. Niiden mukaan yli 40 000 euroa vuodessa (n. 3 300 €/kk) ansaitsevat maksoivat liki 96% kaikista ansiotuloveroista vuonna 2017. Heitä on noin viidennes suomalaisista. Tämä on hyvä muistaa, kun vaadimme uusia tulonsiirtoja ja palveluja. Palkansaajat rahoittavat niistä leijonanosan. Lisäksi luonnollisesti tasaverona toimiva arvonlisävero rokottaa samalla tavalla kaikkia, myös eläkeläisiä. Autoilijoilta kerätään 7 mrd euroa, mutta tienpitoon siitä palautuu vain 1,5 mrd euroa. Lopuilla katetaan em. ja muita valtion menoja.


Taloustieteen professori Matti Viren käsitteli tuoreessa (2.1.19) Uuden Suomen kolumnissaan pysäyttävästi sitä, miten yhä suurempi osa suomalaisten tuloista muodostuu vastikkeettomista tulonsiirroista. 10-portaisessa luokituksessa alimpaan tuloluokkaan kuuluvissa talouksissa itse työllä ansaitun rahan osuus oli 30 vuotta sitten puolet, nyt enää neljännes. Muissakin alemmissa tuloluokissa kehitys on noudattanut samaa kaavaa. Viren toteaa artikkelissaan, että tilanne on johtamassa umpikujaan. Kun jo nyt enemmistö saa merkittävästi tulonsiirtoja ja vähemmistö rahoittaa ne, poliitikoilla ei riitä uskallusta puuttua näihin jatkuvasti kasvaviin menoihin.

Meillä on jo lähitulevaisuudessa yhä vähemmän työssä olevia suhteessa muuhun väestöön (= huoltosuhde heikkenee). Tästä seuraa väistämättä suuria paineita palveluiden ja ”vastikkeettoman rahan” rahoittamiseen. Tästä huolimatta kilpalaulanta uusien rahallisten etujen kasvattamisesta on suosittua vaalien alla. Ääriesimerkkinä vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan ajama kansalaispalkka. Haluan itse korostaa, että työ on parasta sosiaaliturvaa työikäiselle ja työkykyiselle ihmiselle. Ja kun riittävän suuri osa saadaan töihin, voimme taata hyvän elämän myös niille, jotka eivät kykene sitä itse hankkimaan. Professori Matti Virenin hiukan inhorealistinen kolumni Uudessa Suomessa antaa paljon ajattelemisen aihetta. http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266817-pieni-ja-keskituloisille

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Tulonsiirrot kasvavat - edessä vaikeuksia


perjantaina 4. tammikuuta 2019

Lastemme huominen - uutena vuotena 2019


maanantaina 31. joulukuuta 2018

© 2019 Copyright Sami Pikkuaho