Mitä hallituspohjaa tulisi tavoitella?

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 11. maaliskuuta 2019


9402ter_web (1).jpgHallitus on hajonnut ja vaalikamppailu sai nyt uusia kierroksia. Antti Rinnekin on palannut sairaslomalta ja joutuu esittämään todellisia ratkaisuja vakaviin kysymyksiin, eikä vain vastustaa hallituksen esityksiä. Nyt myös Kokoomuksella ja Keskustalla on aika esitellä omat mallinsa sote-palveluiden järjestämiseksi puhtaalta pöydältä ja kysyä kansan tukea näille. Soten ja väliportaan hallinnon järjestäminen nyt kuopatulla tavalla oli kompromissi.


Vaalitulos ratkaisee hallituspohjan. Näin sanotaan, mutta kyllä siihen suuresti vaikuttaa myös se, mistä asioista puolueilla löytyy riittävän yhteinen näkemys ja se, mitkä puolueet saavat yhdessä yli 100 edustajaa. Kun nyt istuvaa hallitusta muodostettiin, sivusta seurattuna se vaikutti aika kivuttomalta. Sipilä, Soini ja Stubb pääsivät melko nopeasti yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta. Toisin oli 8 vuotta sitten kun Katainen kokosi sixpackiaan. Jos harrastaisin tässä Veikko Huovisen käsitteitä viisauden lajeista sitä jälkiviisautta, joka on imelin lajiltaan, kokoomuksen ei olisi pitänyt lähteä siihen mukaan. Toisaalta Katainen yritti muutakin, mm. Keskustan saamista mukaan, mutta SDP eikä muistaakseni vihreätkään suostuneet siihen. Moni kokoomusta aiemmin äänestänyt kyllästyi ja siirtyi tukemaan Keskustaa ja Kokoomus hävisi vaalit. Nyt oletettavasti nämä äänestäjät ovat palanneet Kokoomuksen tukijoiksi (SK 15.2.2019).

Vaikka vaalitulos on vielä täysin avoin, haluan omalta osaltani tuoda mahdollisten äänestäjieni tietoisuuteen, mikä on minun ykkösvaihtoehtoni hallituspohjaksi. Kun tämän kerron ja jos tulen valituksi, haluan osaltani työskennellä sen eteen, että tämä ykkösvaihtoehto toteutuisi. Rajoitteena on vain vaalitulos, siis hallituksen takana on hyvä olla reilusti yli 100 kansanedustajaa takanaan. HS Kuukausiliitteessä 1/2019 Unto Hämäläinen kirjoittaa, että on olemassa kuusi hallitusvaihtoehtoa

  1. Keskustan johtama punamultahallitus
  2. Keskustan johtama porvarihallitus
  3. Demarien johtama punamultahallitus
  4. Demarien johtama sinipunahallitus
  5. Kokoomuksen johtama sinipunahallitus
  6. Kokoomuksen johtama porvarihallitus

Minä olen vaihtoehdon 6 kannalla, jos vaalitulos mahdollistaa sen. Jos Kokoomuksen, Keskustan, RKP:n ja KD:n edustajilla ei saada riittävää enemmistöä, osittainen vaihtoehto on ottaa lisäksi mukaan Vihreät tai korvata KD ja RKP Vihreillä.  Kokoomuksella, Keskustalla sekä RKP:llä ja KD:llä on riittävästi yhteistä ”ideologista liimaa”. Vaikka vihreiden politiikanteossa on paljon unelmahöttöä, puolueessa on esim. pienyrittäjyyteen hyvin myönteisesti suhtautuvia. Onhan puolue yhdessä Keskustan kanssa yrittäjien silmissä toiseksi suosituin puolue. Kokoomuksen vaaliristeilyllä tehdyn tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä kokoomusvaikuttajasta valitsisi kumppaniksi mieluummin Keskustan kuin SDP:n. Tämä on vahva viesti puolueen johdolle. Mutta huolestuttavaa on viesti keskustasta. Kepun vaikuttajista suurin osa haluaisi hallitukseen yhdessä SDP:n kanssa. Perusteina on mm. kauniit muistot hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta aikana, jolloin nämä puolueet yhdessä SKDL:n kanssa jakoivat kasvavaa kakkua etuina omille intressiryhmilleen.

Kokoomuksen johtama porvarihallitus on ollut vallassa viimeksi 1930 – 1931, jolloin pääministerinä oli Pehr Evind Svinhufvud. Nyt on korkea aika saada maahan jälleen kokoomusjohtoinen keskustaoikeistolainen hallitus. Toivon näkeväni kesäkuussa maassa hallituksen, jossa pääministerinä on Petteri Orpo ja valtiovarainministerinä Juha Sipilä – ja Pekka Haavistohan saattaisi olla oikein hyvä ulkoministeri.

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Miten tukea kestävällä tavalla lapsiperheitä


maanantaina 8. huhtikuuta 2019

Turvallisuuspolitiikasta asiapohjalta


perjantaina 29. maaliskuuta 2019

Mitä hallituspohjaa tulisi tavoitella?


maanantaina 11. maaliskuuta 2019

© 2019 Copyright Sami Pikkuaho