Rauhaa ja rakkautta armon vuonna 2015

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 31. joulukuuta 2014


talvi2.JPGSyötteen talvisissa maisemissa, kuluneen vuoden sivua ajan kirjassa kääntäessä, mieleni pitää kiinni vielä joulun tunnelmista. Tähän on syynsä, tunnen halua pitää kiinni jostakin tärkeästä ja arvokkaasta. Joulun olemus on oikein toteutuessaan lämpöä ja rakkautta. Ihmiset haluavat olla ystävällisiä ja välittää rauhan ja hyvän tahdon ajatusta toisilleen.


Usein jouluna arjen kiire lakkaa, on aikaa ihmissuhteille. Haluamme jouluna muistaa niitä lähimmäisiämme, joita emme tule muutoin muistaneeksi vuoden aikana. Ajatuksemme löytää yksinäisen luokse. Mieleemme tulee puutteessa elävä, muistamme köyhiä ja onnettomia. Myötäelämme sairaiden kanssa. Meistä tuntuu hyvältä kuulla jouluisia kertomuksia hyvyydestä, epäitsekkäästä auttamisesta ja antamisesta. Perinteisiä on kertomukset siitä miten itsekäs ja varakas heltyy ja jakaa saamaansa vähempiosaisen kanssa. Joskus jopa vihamielisesti toisiaan kohtaan toimivat löytävät rauhan mielen jouluna. Näin on tapahtunut joskus sodassakin.

Samalla kun tiedostan joulun myönteisen vaikutuksen meihin ihmisiin, tiedostan arjen todellisuuden. Meillä on isoja ongelmia, joita emme voi sivuttaa. Yhteiskunnassamme on yksinäisiä ja sairaita joita ei muisteta. On pitkäaikaistyöttömiä joilla ei tänäkään vuonna ollut työpaikkaa. On niitä jotka elävät köyhyysrajan alapuolella jatkuva huoli seuranaan. On perheitä, joissa epävarmuus taloudesta on jokapäiväistä todellisuutta. He tarvitsevat päättäjiltä toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja viestiä yhteisestä ponnistelusta sen eteen.

Menneen vuoden aikana olen erityisesti seurannut ja myös osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteisten asioiden hoitaminen on lähtökohtaisesti positiivinen ja yhdistävä asia. Valitettavasti se ei useinkaan näyttäydy sellaisena käytännössä. Erilaiset näkemykset asioista johtavat henkilöön kohdistuviin hyökkäyksiin ja toista halventaviin ilmaisuihin. Vastakkainasettelun ja toisia syyttelevän keskustelun keskellä unohtuu toisinaan kunnioitus ja arvostaminen. Näin myös sosiaalisessa mediassa. Olen joskus pohtinut sitä, millaisen esimerkin käyttäytymisessä aikuiset antavat lapsille ja nuorille. Sosiaalinen media on vahva vaikuttaja.

Joulun sanoma on syvällinen. Se kertoo rakkaudesta ja anteeksiantamisesta. Toivottavasti se avaa meille armollista mieltä myös lähimmäistä kohtaan. Kunpa maatamme kohdanneiden vaikeuksien keskellä löytyisi yksimielisyyttä löytää ratkaisut jotka olisivat oikeudenmukaisia ja yhteiskuntaamme rakentavia. Siihen on meillä kaikki mahdollisuudet.

Uuden vuoden kynnyksellä pyydän itselleni ja meille kaikille toista arvostavaa sydäntä. Pyydän rauhaa, ystävyyttä ja rakkautta. Pyydän, että Jumala siunaisi maatamme.

Hyvää Uutta Vuotta Sinulle ja läheisillesi.  

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Oulusta ykkönen


tiistaina 2. lokakuuta 2018

Lapsivihamielinen perheenisä?


tiistaina 15. toukokuuta 2018

Vastuullisuutta lupasimme - nyt sitä kysytään!


sunnuntaina 10. joulukuuta 2017

© 2017 Copyright Sami Pikkuaho