Sairaanhoitajien osaaminen käyttöön

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 9. helmikuuta 2019


IMG_2830.jpgHuonosta hoidosta kertovat otsikot iskevät ja tuntuvat pahalta. Julkinen arvostelu on kohdentunut vanhustenhoitopalveluja antaviin yrityksiin. Samalla se kuitenkin osuu meihin kaikkiin, jotka olemme kouluttautumisen lisäksi vakuuttaneet antavamme hoidettaville aina parasta mahdollista hoitoa. Uskon, että monet alalla työskentelevät pohtivat nyt omaa työtään. Itsekin huomaan käsitteleväni asiaa aikoinaan tehdyn hoitotyön kautta.


Sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen, sairauksien ehkäisemiseen sekä kärsimyksien lievittämiseen. Ne kehottavat tukemaan ja lisäämään hoidettavan omia voimavaroja sekä parantamaan hänen elämänsä laatua. Sairaanhoitaja on toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa niille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Hän suojelee ihmiselämää ja edistää yksilöllistä hyvää oloa. Hän kohtaa hoidettavan arvokkaana ihmisenä ja luo hoitokulttuurin, jossa otetaan huomioon yksilön arvot, vakaumus ja tavat.

Kohtaamiseenkin on olemassa ohjeet. Se sisältää kehotuksen kohtelemaan toista ihmistä lähimmäisenä, kuuntelemaan hoidettavaa ja eläytymään tämän tilanteeseen. Hoitajan ja hoidettavan välinen hoitosuhde perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. Jokaista tulee hoitaa yhtä hyvin ja kunkin yksilöllisen hoitotarpeen mukaan, riippumatta potilaan terveysongelmasta, kulttuurista, uskonnosta, äidinkielestä, iästä, sukupuolesta, rodusta, ihon väristä, poliittisesta mielipiteestä tai yhteiskunnallisesta asemasta.

Ei lienee ihme, että riittämättömyyden tunne on arkipäivän keskellä hyvin monen hoitajan sisäinen perusvire. Perustarpeisiin vastaaminenkaan ei ole aina selvää. Hoitotyössä kohdataan tilanteita, jossa vanhus viestittää turvattomuutta ja kädestä kiinnipitämisen tarvetta. Realiteetti on kuitenkin, että ei ole aina aikaa tarttua käteen, vaatteet ovat kastuneet ja heti ei ole aikaa kuivittaa, ruoka jäähtyy, kun ei heti pysty syöttämään jne. Tapasin juuri äsken sairaanhoitajan, joka kertoi, ettei aina ehdi edes elämänsä viimeisiä hetkiä elävän viereen, kun on yksin yöllä 30 hoidettavan kanssa. Syyllisyys painaa, vaikka tietää joutuvansa tekemään priorisointia hoidon jakamisessa myös huomenna.

Julkisuus on nostanut vanhustenhoidon nyt esiin kovemmin kuin koskaan, hyvä näin. Keskustelulle on varmuudella tarvetta, meillä on paljon parannettavaa. Puolueet ovat tarttuneet asiaan ikään kuin kyseessä olisi uusi ihmisyyttä uhkaava ongelma, nyt tapahtunut hoitotason romahdus, joka pitää hoitaa nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Siis kertapäätöksellä vanhustenhoito kuntoon ja sitten muihin asioihin. Asia ei ole suinkaan uusi, eikä ratkaisut ongelmien poistamiseen kovin yksinkertaisia.

Mitä tästä lopulta ymmärtää äänessä olevat poliitikot? Väitän, että moni ymmärtää hoitotyön maailmasta lopulta hyvin vähän. Ja kun ei voi ymmärtää, on ehdottomasti kuunneltava niitä jotka tietävät. Minä luotan suomalaisten sairaanhoitajien ja muiden hoitoalan ammattilaisten osaamiseen ja arviointikykyyn. He tietävät missä tarvitaan lisää hoitajia ja missä pärjätään nykyisellä hoitajamäärällä. He tietävät myös missä tarvitaan jotakin muuta hoidon laadun varmistamiseksi. Käytetään tämä osaaminen nyt hyväksi.

 

Sami Pikkuaho

Sairaanhoitaja

Oulun Kokoomuksen pj

Kaupunginvaltuutettu

Hyvinvointilautakunnan vpj

Oulu

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Sairaanhoitajien osaaminen käyttöön


lauantaina 9. helmikuuta 2019

Menoissa on kyettävä priorisoimaan


maanantaina 4. helmikuuta 2019

Politikointia vanhuksilla


lauantaina 2. helmikuuta 2019

© 2019 Copyright Sami Pikkuaho