Luottamuksen arvoisesti

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 13. huhtikuuta 2017


Sami ja aitat.jpgKuntavaalikokemus oli myönteinen. Olin nyt ensimmäistä kertaa Oulussa ehdokkaana. 90-luvulla olen ollut kolme kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa Ylikiimingissä ja tullut niissä valituksi. Mukava, että läpimeno toteutui näissäkin vaaleissa, pääsen vaikuttamaan kotikaupungin tulevaisuuteen. Nöyrä kiitos tästä vielä kaikille tukijoille!

Lue lisää »

Lapsiperheissä ja yrittäjyydessä Oulun tulevaisuus

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 7. huhtikuuta 2017


Olen sitä mieltä, että Oulun tulevaisuuden kannalta on tärkeää satsata perheiden hyvinvointiin. Kaikessa päätöksenteossa tulee arvioida niiden vaikutus lasten ja nuorten elämään. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kasvualustan. Hyvät lapsiperheiden palvelut vaikuttavat osaltaan siihen, että kaupunkimme säilyy ikärakenteeltaan nuorena.

Lue lisää »

Eipä tympäse mikään!

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 14. maaliskuuta 2017


IMG_1911.jpegYlen vaalikone kysyi monenlaisiin asioihin mielipiteitä. Jotkut kysymykset tekivät rinnastuksia ja vastakkainasetteluja. Yksi rinnastus oli rikkaus ja onnellisuus. Kysyttiin onko kaikilla tasapuolinen mahdollisuus rikkauteen ja onnellisuuteen. Ei sinänsä mikään erikoinen asettelu yhteiskunnassamme, mutta kyllä se ajatuksellisesti menee mielestäni kovasti pieleen. Se ruokkii tyytymättömyyttä olemassa olevaan. Tiedän monella olevan siihen myös aihetta, suoranaista köyhyyttäkin kohdataan, mutta laajemmassa kuvassa yhteiskunnallisesti on kysymys asenteesta ja ajattelumallista. Onnellisuus ei tule niinkään rikkauksista vaan ihan muista asioista.

Lue lisää »

Hyvää naistenpäivää!

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 8. maaliskuuta 2017


FullSizeRender-5.jpgNainen on kaunis sana. Se on myös voimakas sana, sillä se herättää paljon tunteita. Se on hyvin merkityksellinen ja kiehtova sana. Minulle se on myös sananakin äärimmäisen arvokas. 

Naisen logiikka, naisen tunteet, naisen monimutkaisuus, naisen hormoonit ja niin edelleen. Keskustelun aiheita riittää kun naista analysoidaan. Sosiaalisessa mediassakin on joskus levinnyt kuva oppaasta joka lupaa; opi tuntemaan nainen! Kuvan opas on noin metrin paksuinen iso kirja ja sitä selaa epätoivoisen näköinen mies. Kuvan sanoma on selvä - naiseus on erityinen asia. Onneksi näin.

Lue lisää »

Virtaa arkeen - ylös, ulos ja liikkumaan hiihtolomalla :)

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 4. maaliskuuta 2017


IMG_0902.jpgOn hiihtoloman aika. Se antaa monille perheille mahdollisuuden yhdessäoloon, ulkoiluun ja liikuntaan. Pysähdys koulutyön keskellä tulee lapsille varmasti tarpeeseen. Itse tunnen tarvetta saada olla kiireettömästi lasten ja puolison kanssa meille rakkaissa mökkimaisemissa Syötteellä.

Odotan erityisesti mahdollisuutta hiihtoon ja muuhun liikuntaan.

Löysin liikunnan ilon vasta keski-ikäisenä. Se on antanut minulle aivan uudenlaista jaksamista arjen haasteisiin. Haluan kannustaa jokaista liikkumaan tavallaan. Oheisen videoblogin tein syksyllä Syötteen maastossa pyöräillessäni kaksi päivää yhdessä Anna-Kaija vaimon kanssa. Jos sain sinut videon kautta innostumaan ja aloittamaan liikunnan jollakin muotoa, saavutin tavoitteeni. 

Liikunnallista hiihtolomaa kaikille! 

Lue lisää »

Kiitos tuesta ja luottamuksesta

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015


On viimeisen vaalityöpäivän ilta, oikeastaan on jo yö. Saimme olla Anna-Kaija vaimon kanssa hetken läheisten ystävien luona iltateellä. Oli tarpeen hetkeksi pysähtyä ystävien kanssa peilailemaan mielessä liikkuvia tuntoja, nyt kun vaalityön loppukiri on ohitse.

Tunnelmat ovat odottavat ja innostuneet. Tunnen valtavaa tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta kun ajattelen tätä joukkuetta, joka on kuukausia tehnyt määrätietoista ja positiivista työtä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Tällaista joukkuetta en olisi koskaan voinut kuvitella löytäväni. Uskon kaikkien sivustakin seuranneiden nähneen ja aistineen miten sitoutuneita ja ahkeria ihmisiä paremman arjen kampanjassa on mukana. Teemat ja arvot ovat yhteisiä ja niiden eteen ollaan oltu valmiita työtä tekemään.

Kiitän kaikkia äänensä ajamilleni asioille ja teemoille jo antaneita. Kiitos tukijoukot. Kiitos ystävät tuesta ja kannustuksesta. Kiitos rahoitusta antaneet yritykset ja yksityiset ihmiset. Ja kiitos sinulle, joka haluat tukea valintaani eduskuntaan vaalipäivänä äänestämällä numeroa 107. Lupaan olla luottamuksesi arvoinen.

Kaikki voitava on tehty. Nyt on aika levon.

Lue lisää »

Osa 11. Uusi suunta avautuu / Kuvia Samin elämästä – Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 16. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegHyvin alkanut esivaalikampanjamme ei mennyt lopulta käsikirjoituksen mukaan. Se sai yllättävän käänteen, jota olimme kyllä jo pitempään aavistelleet. En muistele tapahtumia mitenkään katkeruudella, vaan olen kääntänyt kokemani voimavaraksi. Nyt jälkeenpäin asioita katsoessa kaikki on mennyt kannaltani parhain päin.

Esivaalikampanjassamme oli mukana paljon eri-ikäisiä innokkaita tukihenkilöitä. Aktiiviseen tukiryhmään kuului parikymmentä henkilöä. Yhteystietonsa sähköpostilistalle antoi 200 ihmistä. Joukko kasvoi koko ajan. Itse olin äärimmäisen motivoitunut viemään hanketta eteenpäin ja valmistautunut piirin jäsenvaaleihin. Olimme asettaneet tavoitteeksi olla sääntöjen mukaisessa vaalissa kahdeksan eniten ääniä saaneen joukossa, jolloin varsinainen ehdokkuus varmistuisi.

Lue lisää »

Osa 10. Kutsu kansanedustajaehdokkaaksi / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 13. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegOlen kaksi kertaa aiemmin saanut pyynnön asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Sekä keskusta, että kokoomus on asialla lähestynyt. Kummallakaan kerralla se ei ole ollut elämäntilanteen takia mahdollista. Keväällä 2013 yrittäjistä koostuva porukka kokoontui pohtimaan seuraavien eduskuntavaalien ehdokasasettelua. Tämä oli johtanut siihen, että yksi yrittäjistä oli saanut tehtäväkseen kysyä suostumustani asettumaan keskustan ehdokkaaksi esivaaleihin ja sitä kautta ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Minua pyydettiin punnitsemaan pyyntöä vakavasti.

Kun aikaisemmilla kerroilla vaimoni kanssa olimme heti kättelyssä todenneet asian mahdottomaksi, päätimme nyt pohtia kysymystä perusteellisemmin. Käynnistyi prosessi, jonka aikana otin yhteyttä yli viiteenkymmeneen eri yhteyksistä tuntemaani henkilöön ja kysyin heidän mielipidettään. Esitin kolme kysymystä. Ensiksikin, olisiko minulla annettavaa valtakunnan politiikkaan? Toiseksi, onko realistisia läpimenomahdollisuuksia vaaleissa? Ja lisäksi, pitäisikö minun antaa suostumus tähän pyyntöön? Hämmästyin vastauksista; liki kaikki kannustivat voimakkaasti minua asettumaan ehdolle.

Lue lisää »

Osa 9. Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 12. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegMuutettuamme Ylikiiminkiin vuonna 1992 minua pyydettiin keskustan ehdokkaaksi samana vuonna pidettäviin kunnallisvaaleihin. Lähdin ennakkoluulottomasti mukaan, mihin minua kannusti Pudasjärvellä nuorena kokemani mielenkiinto. Tulin yllätyksekseni valituksi suurella äänimäärällä kunnanvaltuustoon. Tilanne oli otollinen, ja paikka kunnanhallitukseenkin avautui saman tien.

Aloitin luottamustehtäväni intoa täynnä. Homma sieppasi vahvasti mukaansa, ja minua todella kiinnosti yhteisten asioiden hoito. Istuin muiden tehtävien ohella myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa kunnanhallituksen edustajana. Minua kiinnostikin erityisesti tämä osa-alue, joka nappaa suuren osan kunnan budjetista.

Seuraavissa kunnallisvaaleissa onnistuin kasvattamaan äänimäärääni, ja minua esitettiin kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Valintaprosessi eteni mielenkiintoisesti. Mandaattijaossa paikka oli keskustavoittoisessa kunnassa laskettu keskustalle. Normaalisti puolue päättää henkilöstä sille kuuluvaan paikkaan. Keskustelu kävi kiivaana kunnallisjärjestössä ja valtuustoryhmässä. Vastanapoina olivat uudistusta ja vaihtuvuutta haluavat, toisella puolella kokemuksen nimiin vannovat.

Lue lisää »

Osa 8. Auttajana yhteisön sisällä / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 11. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegSairaankuljetus, nykytermillä ensihoito, on pienellä paikkakunnalla luonteeltaan toisenmoista kuin suurissa taajamissa. Erilaista haastetta ja työn kuormaa syntyy siinä, että yrittäjä itsekin elää kokoaikaisesti sen yhteisön sisällä, joka on myös hänen työkenttänsä ja asiakaskuntansa. Vapaa-aikaa ei työstä käytännössä ollut monestikaan, ei ainakaan sääntömääräisesti.

Sairaankuljettajaan turvauduttiin monesti kiireettömässäkin hoitoavun tarpeessa. Lukemattomia kertoja olen auttanut kotiini tulleita avun tarvitsijoita. Päivystyksen ulkopuolellakin laitettiin lappua ja sidettä käärittiin. Usein piti arvioida hoitopaikkaa, miten se soveltuu jonkun potilaan hoitoon tai auttamiseen. Apua annoin todella mielelläni, ja ihmisten palaute palkitsi mielen ja antoi voimia. Puhelin soi usein yölläkin. Aina ei tarvittu ambulanssia, mutta avun tarve oli silti todellinen ja ongelma vakavakin.

Lue lisää »

Osa 7. Yrittäjyys toteutuu / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 10. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegValmistuin sairaankuljettaja-lääkintävahtimestariksi elokuussa 1991. Nuori, kolmihenkinen perheemme asui silloin Oulussa. Olin tehnyt jonkin verran sijaisuuksia alueen eri sairaankuljetusyrityksissä. Samaan aikaan tein päätyötäni sairaalassa. Työelämä tempaisi voimakkaasti mukaansa. Tunsin suurta tyydytystä tehdä työtä, jonka tunsin omakseni.

Vaikka sairaalatyö oli mielenkiintoista, etsin aktiivisesti sairaankuljettajan paikkaa. Noihin aikoihin tein keikkaa Kempeleläisen sairaankuljetusyrittäjä Pekka Etelän palveluksessa. Pekka oli jonkinlainen legenda ammattiryhmässään. Hänen palava intonsa yrittämiseen ja ihmisten kokonaisvaltaiseen palvelemiseen sytytti minussa haaveen päästä käsiksi oman yrityksen perustamiseen. Valmis koulutus ja lyhyetkin konkreetit kosketukset sairaankuljetukseen puhalsivat hehkuun Pudasjärven yrittäjäillassa viisitoistavuotiaana saadun kipinän, eikä se ottanut sammuakseen.

Lue lisää »

Osa 6. Elämällä on monet kasvot  / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 9. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegJo ennen armeijaa toimin jonkin aikaa Oulun yliopistollisen keskussairaalan vahtimestarina. Se ajanjakso antoi hyvän mahdollisuuden tutustua sairaalatyöhön. Olen lapsuudesta asti ollut kiinnostunut sairaanhoidosta. Ensiapukurssit kävin jo varhaisessa nuoruudessa. Haaveilin jo silloin toimimisesta sairaankuljettajana. Kun armeija-aikana hain alan koulutukseen, niin se oli punnitsemani sotilasuran ohella selkeästi kiinnostavin ammattiin suuntautumisen vaihtoehto. Halusin konkreettisesti auttaa ihmisiä vaikeissa tilanteissa.

Työskentelin sairaalan vahtimestarina useampia vuosia. Tehtäviin kuului potilaiden kuljettaminen tutkimuksiin. Työpisteeni oli tänä aikana mm. eri röntgeneissä, isotooppilaboratoriossa, kardiologisella osastolla ja vahtimestarikeskuksessa. Tuolloin opiskelin työn kanssa rinnan Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksella aikuiskoulutusosaston lääkintävahtimestari-sairaankuljettajalinjalla. Tämä onnistui, kun opiskelemaan pystyi iltaisin työpäivän jälkeen. Nuoren perheen elämä ja opinnot tarvitsivat vissit tulot, ja ne rahoitettiin täysipäiväisellä työllä sairaalassa. Muistan olleeni usein varsin väsynyt työpäivän jälkeen. Työn olennainen osa, potilaskuljetus sairaalassa, oli fyysisesti raskasta. Potilaita kuljetettiin sängyllä ja pyörätuolilla pitkiä käytäviä pitkin. Muutaman kerran laskin päivän aikana kävelyä tulleen yli 30 kilometriä. Kuntoilun tarvekin tuli tyydytetyksi, kun ison osan päivää työnsin sänkyä tai pyörätuolia.

Lue lisää »

Osa 5. Taistellen reserviupseerikouluun / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 8. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegOlin saanut lykkäystä asevelvollisuuden aloittamiseen murrosiän huimaustuntemusten vuoksi, näin siitä huolimatta vaikka ne oli diagnosoitu ohimeneviksi. Sellaisiksi ne osoittautuivatkin eivätkä enää myöhemmin vaivanneet.

Armeijaan menin kuitenkin B2-kuntoluokituksella. Aloitin syksyllä 1988 asevelvollisuuden Oulussa Hiukkavaaran huoltokomppaniassa. Tähän komppaniaan koin ensimmäisinä päivinä jonkinlaista kuulumattomuutta. Olinhan hyvässä kunnossa oleva terve nuorimies, vain kuntoisuusluokan vuoksi huoltokomppanian rivissä. Puhuin asiasta komppanianpäällikölle ja pyysin siirtoa kiväärikomppaniaan. Hän suositteli kuitenkin jäämään huoltokomppaniaan alokasajaksi. Hän kertoi, että alokasajan jälkeen oli hyvä mahdollisuus päästä aliupseerikouluun hänenkin komppaniastaan. – Valinta jäämisestä oli hyvä. Koulutus oli samanlaista kuin kivääripuolellakin.

Lue lisää »

Osa 4. Politiikka kuohuu uhkaavasti yli äyräiden / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 7. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegKeskustelu vesirakentamisesta kärjistyi Pudasjärvellä vakaviin mittoihin 1980-luvulla. Mielten kuohu rakentamista vastaan sai yhä hyökkäävämpiä sävyjä. Paikallislehti julkaisi pilakuvan, joka syöpyi nuoreen mieleeni. Kuvassa iso käsi heilutteli marionettinukkea. Kädessä luki voimayhtiön nimi. Marionetiksi oli hahmoteltu kunnanjohtaja-isäni, jonka käsistä lähti langat kunnanvaltuustoon. Kuvalla viestittiin vaikutelmaa, miten vesiyhtiö heiluttelee kunnan päätöksentekoa. Tästä ja muistakin kantojen ulostuloista joidenkin vesirakentamisen vastustajien vihamielisyys sai katalysaattorin.

Yksi vielä voimakkaampi tapahtuma kuvaa uhkaa, jonka tunsin kohdistuvan perheeseemme. Muistikuvani on tällainen. Istun kahdeksasluokkalaisena poikana kotimme olohuoneessa eräänä iltana. Isäni on työmatkalla ulkomailla, ja nuorempi veljeni ja minä olemme kotona äitimme kanssa.

Puhelin soi ja vastaan siihen. Soittaja on rauhallisen kuuloinen, ehkä viisikymppinen mies. Hän ei esittele itseään vaan kysyy suoraa päätä isääni. Kerron hänen olevan työmatkalla. Mies kysyy minulta, tiedänkö Iijoen asioista mitään. Säikähdän ja kiellän tietäväni. Käsi vapisten painan poliisin puhelimeemme asentaman nauhurin päälle. Soittaja jatkaa rauhallisesti aivan kuin toimittaisi jotakin tavallista asiaa: "Iijoki kostaa jollekin teidän perheestä vaikka kuolemalla". Jähmetyn kauhusta enkä saa sanaa suustani. Soittaja pyytää kertomaan terveisiä isälleni ja sulkee luurin. Seuraavana yönä veljeni ja minä emme tahtoneet saada unen päästä kiinni. Siitä alkoi alitajuntainen pelko, joka väistyi vasta vuosien mittaan.

Lue lisää »

Politiikan on perustuttava kestäviin arvoihin

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 6. huhtikuuta 2015


Maamme poliittisessa päätöksenteossa on viime vuosina ja vuosikymmeninä tehty linjauksia, jotka eivät valitettavasti rakennu kestävien arvojen varaan. Hyvien arvojen unohtuminen näkyy päätöksenteon lisäksi myös laajemmin. Harmillisen usein arvoista ihannoidaan yksilökeskeisyyttä ja itsekkyyttä. Tämä näkyy niin, että välittämisen ja lähimmäisestä huolehtimisen tilalle on enenevässä määrin tullut rauhattomuus, välinpitämättömyys ja oman hyvän itsekäs kartuttaminen.

Lue lisää »

Osa 3. Itseä etsimässä / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 6. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegPeruskoulun yläasteen suorittamiseen kytkeytyy sosiaalisten haasteiden ohella – joita avasin edeltävässä luvussa – myös luontainen murrosiän osuminen tuohon jaksoon. Sen aikana minulla oli terveyteenkin liittyviä ongelmia. Kärsin jonkinlaisesta huimauksesta ja olin niistä pitkän aikaa huolissani. Ne eivät näkyneet päällepäin, enkä koskaan puhunut niistä ystävilleni. Vanhempani tukivat minua selviytyäkseni ongelmistani. Jossakin vaiheessa en rohjennut yöpyä poissa kotoa.

Kouluterveydenhoitaja ohjasi minua käymään koulupsykologin juttusilla. Hyödyin paljon näistä käynneistä, kun pääsin hänen opastuksellaan käsittelemään murrosiän kysymyksiä. Vähä vähältä voitin vaikeuteni. Silti minua vaivasi heikohko koulumenestys, joka nakersi itsetuntoani. Muistan pohtineeni, että ei minusta ole opiskelijaksi juuri mihinkään kouluun.

Lue lisää »

Osa 2. Kunnanjohtajan poika / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 5. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegIsäni toiminta kunnanjohtajana Pudasjärvellä sävytti vissillä tavalla lapsuuttani. Paljon oli ihmisiä, jotka suhtautuivat luontevasti asiaan, mutta joidenkin asenne satutti. En voi sanoa tällä olevan nyttemmin mitään ratkaisevaa vaikutusta tekemisiini ja tekemättä jättämisiini; silti sillä on omat heijasteensa.

Perheemme oli aivan normaali perhe elämässään ja arjessaan. Yhtä periaatetta vanhempani eritoten tähdensivät: isäni asema ei missään nimessä saanut pulpahdella meidän lasten asenteissa eikä käytöksessä. Vaikka perheemme toimeentulo olikin kohtuullisen hyvä, rahaa ei kylvelty turuilla ja toreilla. Varsinkin isäni on aina ollut erityisen tarkka taloudenpitäjä. Rahan saamisen vastineena oli meille pojille usein erilaisia työsuoritteita. Arvostan viisautta, joka ohjasi tätä heidän kasvatustyötään.

Lue lisää »

Osa 1. Perhe ja lapsuus / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 4. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegSynnyin 15.12.1967 Tervon kunnassa Pohjois-Savossa kolmilapsisen perheen keskimmäisenä poikana. Vanhempi veljeni on neljä vuotta minua vanhempi, nuorempi veljeni vuoden nuorempi. Tervossa isäni oli kunnansihteerinä. Kunnanjohtajaa kunnassa ei ollut, ei kyllä monessa muussakaan pienessä kunnassa siihen aikaan. Olessani kaksivuotias muutimme Paavolan kuntaan kesällä 1970, josta isäni sai kunnanjohtajan viran. Hän oli silloin Suomen nuorimpia kunnanjohtajia.

Isäni virka-aikana Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistyivät Ruukin kunnaksi. Ensimmäiset lapsuuden muistoni ovat Ruukista, Neittyeentieltä. Sieltä pistävät esiin lapsuuteni ensimmäiset leikkimuistot.

Selkeä muisto minulla on myös Ruukin suviseuroista. Seurakenttä oli todella lähellä, aivan talomme vieressä olevalla pellolla. Karkasimme seuraväen keskuuteen useita kertoja, ja vanhempiamme kuulutettiin noutamaan meitä ”eksyneiden lasten hoivapaikalta”.

Lapsuuteni koti ei ollut lestadiolainen, vaikka vanhempani lestadiolaisista taustoista olivatkin. Myöhemmin molemmat vanhempani löysivät hengellisen kotinsa vanhollis-lestadiolaisuudesta, äitini jo 1970 –luvun alkupuolella ja isäni kymmenen vuotta myöhemmin.

Isäni siirtyi 1973 syntymäpitäjänsä pudasjärven kunnanjohtajaksi.

Lue lisää »

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Luottamuksen arvoisesti


torstaina 13. huhtikuuta 2017

© 2017 Copyright Sami Pikkuaho