Miten tukea kestävällä tavalla lapsiperheitä

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 8. huhtikuuta 2019


Lapsiperheiden tukemisen kolme pointtia

  1. Konkreettista kotiapua kunnalta silloin kun perheessä on tiukka tilanne, väsymystä, vastasyntynyt tai sairautta. Vanhempien oma arvio tarpeesta tulee olla ohjaava kriteeri palvelun antamisessa.
  2. Palkkaverotusta on kevennettävä ja/tai lapsivähennys takaisin. Tämän aiheuttama veromenetys takaisin nostamalla alkoholin ja tupakan verotusta.
  3. Perhevapaauudistus, jossa säilytetään kotihoidontuki yhtenä vaihtoehtona. Äitiys- ja vanhempainvapaan kustannukset kokonaan yrityksiltä KELA:n maksettavaksi. Tämä vähentää naisten syrjintää työn hakutilanteissa kun kustannukset jakautuvat kaikille veronmaksajille.

IMG_1470 (1).jpgMonessa perheessä on taloudellisesti tiukkaa, mikä heijastuu monella tavalla erityisesti lasten elämään. On myös paljon sellaisia haasteita, joissa perhe voi tarvita ulkopuolista apua esimerkiksi lapsen syntymän yhteydessä tai vakavan sairauden kohdatessa. Näihin tilanteisiin meidän on kyettävä vastaamaan nykyistä paremmin. Oulussa hyvinvointilautakunnan yksimielisellä päätöksellä käynnistimme kokeilun, jossa haasteellisessa tilanteessa perheet saavat kaupungilta kodinhoitajan määräajaksi. Alustavat kokemukset ovat myönteisiä. Parhaimmillaan tällainen työ myös ehkäisee ongelmia myöhemmin. Olisi hienoa, jos kunnat, joissa taloudelliset resurssit antavat tähän mahdollisuuden, seuraisivat Oulun mallia ja näin mahdollisimman moni arjen haasteiden kanssa kamppaileva perhe saisi apua.

Yhtenä keinona lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on esitetty ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamista tuntuvasti. Äkkiseltään hyvä ajatus, mutta sitä se ei ole. Ensinnäkin se on tehoton, koska köyhä lapsiperhe saa ja on oikeutettu saamaan toimeentulotukea ja tätä laskettaessa lapsilisä lasketaan tuloksi. On siis tarkasteltava toimeentulotuen rajoja eikä luoda uutta menoautomaattia, jonka hyödyt kohdentuvat pääosin muualle kuin köyhille lapsiperheille. On esitetty jopa 58 % korotusta ensimmäisen lapsen lapsilisään. Tämä maksaisi ehkä 100 miljoonaa 4 vuoden aikana. Olisi kohtuullista myös kertoa, mistä nämä rahat otetaan. Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi: leikataan jostakin muualta palveluista tai tulonsiirroista tai nostetaan veroja. Jälkimmäinen vaihtoehto lähes kaikissa toteutusmuodoissa hidastaa talouskasvua ja työllisyyttä ja siten supistaa sitä jaettavaa kakkua – ja kohta taas on leikattava myös niitä lapsilisiä.

Kotihoidontuki on hyvä vaihtoehto niille perheille, jotka haluavat hoitaa lapsia kotona, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Mielestäni tämä vaihtoehto tulee pitää perheiden valikoimassa jatkossakin. Kotihoidontuen keston lyhentäminen vuodella ei ratkaise työvoiman saatavuusongelmia tai työllisyysastetta. Toisaalta tukiajan lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen voisi mahdollistaa tuen tason selvän nostamisen, jolloin muutos olisi kustannusneutraali. Keskustelussa on tullut myös esille se, että uussuomalaisten äitien osalta pitkäkestoinen kotona oleminen hidastaa yhteiskuntaan integroitumista. Lisäksi on myös kantasuomalaisten perheissä tilanteita, joissa lapsen etu olisi se, että hän olisi jo pienenä päivähoidossa kodin ulkopuolella. Pääsääntöisesti on kuitenkin niin, että perheet ovat tässä parhaita asiantuntijoita – valinta tulee olla heidän käsissään. Perhevapaauudistuksen yhteydessä äitiys- ja vanhempainvapaan kustannukset on siirrettävä kokonaan KELA:lle. Näin vähennetään naisten syrjintää työnhaussa.

Työ ja sen tekemiseen kannustava verotus on tärkeä myös lapsiperheille. Työ on tässäkin mielessä parasta sosiaaliturvaa. Suomessa palkkaverotus on jo keskituloisilla kestämättömällä tasolla, millä on varmasti vaikutuksia myös siihen, halutaanko lapsia ottaa vastaan vai ei. Mitä useampi suomalainen nuori ja aikuinen saa töitä, sitä luottavaisempi on suhtautuminen tulevaisuuteen ja myös perheen perustamiseen. Mitä korkeampi työllisyysaste, sitä suurempi verokertymä ja sitä paremmat mahdollisuudet laskea palkkaverotusta – ja maksaa jatkossakin lapsilisiä. Etuuksien sokea nostaminen johtaa vain ojasta allikkoon. Verorasituksen edelleen kasvamiseen ja elämiseen velaksi – ja se velka otetaan sitten lapsiltamme. Valtiontalous on edelleen rakenteellisesti alijäämäinen. Siksi nyt ei ole aika tehdä lupauksia, joiden toteuttamiseen ei ole mahdollisuutta. Olisi tärkeä kuitenkin selvittää, mikä vaikutus olisi sillä, että lapsivähennykset palautettaisiin. Tämä ainakin kannustaisi työntekoon eikä siis aiheuttaisi kannustinloukkuja. Menetetyt verotulot voisi ottaa esimerkiksi alkoholin ja tupakan verotusta kiristämällä.

Lapsissa on tulevaisuutemme. Lasten arvostus lähtee meistä jokaisesta. Lapsi ei ole ensisijaisesti taloudellinen rasite, vaan suuri lahja ja ilon tuoja. On hienoa, että me saamme elää tällaisessa maassa, jossa lasten parhaaksi tehdään paljon työtä erityisesti kodeissa, mutta myös sen ulkopuolella, mummoloissa ja neuvoloissa, kouluissa ja monissa kolmannen sektorin yhdistyksissä.

Rahanjaon kilpalaulannasta kirjoitin joulukuussa blogin. http://www.samipikkuaho.fi/blogi/Hbtjod69YJh/

Lue lisää »

Turvallisuuspolitiikasta asiapohjalta

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 29. maaliskuuta 2019


IMG_0350 (1).jpgSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on jatkuvassa liikkeessä. Ajattelen, että se on hallittua ja tapahtuu taitavan presidenttimme ja hallituksen harkitussa ohjauksessa.

Suomi on solminut neljän viime vuoden aikana kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Saksan, Ruotsin ja viimeisimpänä Ranskan kanssa. Olemme mm. liittyneet Iso-Britannian johtamiin nopean toiminnan JEF-joukkoihin ja viimeisimpänä Ranskan perustamiin Euroopan interventiojoukkoihin. Maavoimamme ovat harjoitelleet kaksi viikkoa Pohjois-Ruotsissa Nothern Wind 19 –harjoituksessa. Tämä oli Ruotsin pääsotaharjoitus ja suurin yhteinen maavoimien harjoitus tähän mennessä. Mukana oli joukkoja myös Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

Lue lisää »

Mitä hallituspohjaa tulisi tavoitella?

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 11. maaliskuuta 2019


9402ter_web (1).jpgHallitus on hajonnut ja vaalikamppailu sai nyt uusia kierroksia. Antti Rinnekin on palannut sairaslomalta ja joutuu esittämään todellisia ratkaisuja vakaviin kysymyksiin, eikä vain vastustaa hallituksen esityksiä. Nyt myös Kokoomuksella ja Keskustalla on aika esitellä omat mallinsa sote-palveluiden järjestämiseksi puhtaalta pöydältä ja kysyä kansan tukea näille. Soten ja väliportaan hallinnon järjestäminen nyt kuopatulla tavalla oli kompromissi.

Lue lisää »

Miksi soteuudistus on tärkeä?

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 25. helmikuuta 2019


9402ter_web (1).jpgPerustuslakivaliokunta on vihdoin näyttänyt vihreää valoa koko vaalikauden ajan valmistellulle sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukselle. Lausunto sisältää monta pontta, joihin sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee nyt lähiviikkoina vielä korjauksia. Tätä kirjoittaessani emme vielä tiedä lakiesityksen lopullista kohtaloa. Uudistusta on yritetty tehdä jo useamman hallituskauden aikana. Miksi uudistus on merkittävä ja miksi se on välttämätöntä tehdä?

Lue lisää »

Oikeudenmukaisuuden tunne on tärkeä

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 20. helmikuuta 2019


IMG_1470 (1).jpg

Poliittiset kilpailijat liittävät Kokoomukseen erilaisia olkinukkeja. Yksi tällainen väite on ”rikkaiden suosiminen” ja ”tuloerojen kasvattaminen”.  Kun katsoo istuvan hallituksen harjoittamaa politiikkaa, edellä mainituille väitteille ei löydy perusteita. Veronalennukset on kohdistettu pääosin pieni- ja keskituloisiin. Tuloerot eivät ole viimeisen 10 vuoden aikana juurikaan kasvaneet.

On kuitenkin tärkeää, että ihmiset aidosti kokisivat, että yhteiskuntamme on oikeudenmukainen: kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja myös rakentaa taloudellista pohjaa elämälleen. Hyvinvointiyhteiskuntamme rakenne on sellainen, että parempituloisten on myös jatkossa kannettava muita suurempi vastuu yhteisestä hyvästä. Minä jaan tämän käsityksen. Syrjäytyminen on yksilötasolla tragedia ja se on laajassa mitassa myös vakavin turvallisuusuhkamme.

Lue lisää »

Sairaanhoitajien osaaminen käyttöön

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 9. helmikuuta 2019


IMG_2830.jpgHuonosta hoidosta kertovat otsikot iskevät ja tuntuvat pahalta. Julkinen arvostelu on kohdentunut vanhustenhoitopalveluja antaviin yrityksiin. Samalla se kuitenkin osuu meihin kaikkiin, jotka olemme kouluttautumisen lisäksi vakuuttaneet antavamme hoidettaville aina parasta mahdollista hoitoa. Uskon, että monet alalla työskentelevät pohtivat nyt omaa työtään. Itsekin huomaan käsitteleväni asiaa aikoinaan tehdyn hoitotyön kautta.

Lue lisää »

Menoissa on kyettävä priorisoimaan

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 4. helmikuuta 2019


IMG_2669.jpgVm:n virkamiesraportti on tylyä luettavaa. 2018 Suomen valtio teki ylijäämää, eikä velkaa otettu enää lisää. Tähän on päästy menokurilla, talouskasvulla ja työllisyyden nousulla. Suomalaisia kuitenkin eläköityy kiihtyvää tahtia, joten kestävyysvaje kasvaa. Tilannetta vaikeuttaa pitkällä juoksulla se, että syntyvyys laskee. Meidän julkinen talous on edelleen kansantalouden kantokykyyn nähden liian suuri. Tämä tarkoittaa ensi vaalikaudella tiukkaa menokuria, jotta voimme ylipäätään selvitä. Vaihtoehtoja siihen, että voisimme säilyttää hyvinvointivaltiomme olennaiset rakenteet, on kolme: 1. Nostetaan veroja. 2. Leikataan kuluja. 3. Vauhditetaan talouskasvua niin, että talouteen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysaste nousee 75 %:iin.

Lue lisää »

Politikointia vanhuksilla

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 2. helmikuuta 2019


9332ter_web (1).jpgKeskustelu vanhustenhoidon tilasta käy kuumana. Tuntuu siltä, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jotain pitäisi tehdä toisin. En epäile hyvää pyrkimystä kenenkään taholta. Mutta vaalit ovat lähellä ja on tärkeää se, miltä näyttää. Ja miten tilanteen saisi näyttämään siltä, että istuva hallitus on syypää ilmi tulleisiin laiminlyönteihin.

Lue lisää »

Järkivihreä vaihtoehto liikenteen päästökeskusteluun

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 11. tammikuuta 2019


9332ter_web (1).jpgLiikenteen päästöjen vähentämiseksi julkistettiin joulukuussa asiakirja, josta ei kunnianhimoa puutu. Eikä kaikilta osin toiveajatteluakaan. Raportin mukaan polttomoottoriautoista luovuttaisiin kokonaan melko pian ja ne korvattaisiin pääosin sähköautoilla ja osin kaasuautoilla. En voi olla raportin keinoista ihan samaa mieltä. Eihän siitä puutu muuta kuin johtopäätös, että jatkossa sitten suuressa osassa Suomea liikutaan pitkiäkin matkoja pääosin jalan ja polkupyörällä. Palataan tältä osin 100 vuotta taaksepäin.

Lue lisää »

Tulonsiirrot kasvavat - edessä vaikeuksia

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 4. tammikuuta 2019


9435ter_web.jpgNoususuhdanteessa on luonnollista, että tuloerot jonkin verran kasvavat. Tuloerojen kasvu ei siis ole yksiselitteisesti paha asia, koska työllistyminen on aina työttömyyttä parempi vaihtoehto. On kuitenkin tärkeää, että kukin tulisi vähintäänkin pääosin palkallaan toimeen. Tilastokeskuksen vuoden 2017 tuloja koskevan raportin mukaan tuloerot eivät yllättäen ole nousukaudesta huolimatta juurikaan kasvaneet, eivätkä myöskään pidemmällä tarkastelujaksolla. Yksi syy tähän on toki vuoden 2008 talouskriisi, joka tasoitti tuloeroja. Iltasanomissa oli tästä kuva Mika Koskisen artikkelin yhteydessä (18.12.18).

Verkkouutisten Kasperi Summanen (18.12.18) on kaivanut tilastoista mielenkiintoisia lukuja. Niiden mukaan yli 40 000 euroa vuodessa (n. 3 300 €/kk) ansaitsevat maksoivat liki 96% kaikista ansiotuloveroista vuonna 2017. Heitä on noin viidennes suomalaisista. Tämä on hyvä muistaa, kun vaadimme uusia tulonsiirtoja ja palveluja. Palkansaajat rahoittavat niistä leijonanosan. Lisäksi luonnollisesti tasaverona toimiva arvonlisävero rokottaa samalla tavalla kaikkia, myös eläkeläisiä. Autoilijoilta kerätään 7 mrd euroa, mutta tienpitoon siitä palautuu vain 1,5 mrd euroa. Lopuilla katetaan em. ja muita valtion menoja.

Lue lisää »

Lastemme huominen - uutena vuotena 2019

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 31. joulukuuta 2018


IMG_1569.jpgSyötteen talvisissa maisemissa, kuluneen vuoden sivua ajan kirjassa kääntäessä, mieleni pitää kiinni vielä joulun tunnelmista. Tähän on syynsä, tunnen halua pitää kiinni jostakin tärkeästä ja arvokkaasta. Joulun olemus on oikein toteutuessaan lämpöä ja rakkautta. Ihmiset haluavat olla ystävällisiä ja välittää rauhan ja hyvän tahdon ajatusta toisilleen. Usein jouluna arjen kiire lakkaa, on aikaa ihmissuhteille. Minulle se on tarkoittanut mökillä tärkeitä hetkiä puolison ja lasten kanssa. Haluamme jouluna muistaa myös niitä lähimmäisiämme, joita emme tule muutoin muistaneeksi vuoden aikana. Ajatuksemme löytää yksinäisen luokse, myötäelämme sairaiden kanssa. Tänä jouluna ajatukset ovat olleet erityisesti vakavasti sairaan ystävän ja hänen perheensä luona.

Meistä tuntuu hyvältä kuulla jouluisia kertomuksia hyvyydestä, epäitsekkäästä auttamisesta ja antamisesta. Perinteisiä on kertomukset siitä miten itsekäs ja varakas heltyy ja jakaa saamaansa vähempiosaisen kanssa. Joskus jopa vihamielisesti toisiaan kohtaan toimivat löytävät rauhan mielen jouluna.

Lue lisää »

Kestävyysjuoksu ja politiikka

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 27. joulukuuta 2018


IMG_0350.jpgKestävyysjuoksu on minun lajini. Sain siihen kipinän Alexander Stubbilta. Se valikoitui lajikseni siitä huolimatta, että politiikassa ja yrityselämässä etsin usein nopeaa tietä tavoitteeseen.

Kestävyysjuoksussa kiehtoo sen vaativuus. Siinä ei voi hyödyntää liukua tai rullausta kuten monissa muissa lajeissa. Jokainen askel vaatii koko suorituksen ajan oman energian ja ponnistuksensa. Juoksu on opettanut tavoitteellisuutta, itsensä voittamista ja likoon laittamista.

Yhtymäkohtia politiikkaan löytyy paljon. Siinä minua ohjaa kolme asiaa: rohkeus, innostus ja välittäminen. Rohkeus on haasteen ottamista, heittäytymistä ja määrätietoisuutta. Innostus on syttymistä, asiaan uskomista ja täysillä tekemistä. Välittäminen on kohtaamista, auttamista ja toisen arvostamista.

Juoksu ja politiikka antavat samankaltaisia tunteita onnistumisen hetkellä. Tavoitteeseen pääseminen antaa voimia uskoa mahdollisuuksiin vaikuttaa. Epäonnistumiset opettavat tarvittavaa nöyryyttä.

Lue lisää »

Kyllä minä niin mieleni...

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 11. joulukuuta 2018


9332ter_web (1).jpgEilen kävelin mielenosoituksen läpi valtuuston kokoukseen. Harvinaisempaa se on, vaikka ei ihan ainutlaatuista, onhan kaupungintalon edessä ennenkin ollut väkijoukkoja asiaansa ajamassa. Nyt tunnelma oli kuitenkin jyrkkää vastakkainasettelua korostavaa, mistä ei koskaan seuraa hyvää. Esillä olevat asiat ovat äärimmäisen vakavia, mutta mielenosoituksilla asiaa ei ratkaista, ne vain kärjistävät tilannetta. Turvallisuusongelmaan pitää kuitenkin puuttua määrätietoisin toimin. Luotan, että Oulussa poliisi ja muut vastuussa olevat viranomaiset ovat tehtäviensä tasalla ja hoitavat asiaa vastuullisesti. Myös kansainvälinen yhteistyö toimi hyvin tässäkin, etsintäkuulutettu epäilty saatiin kiinni Saksassa. Oulun kaupunginvaltuusto pohtii turvallisuuskysymyksiä osaltaan erillisessä seminaarissa. Kaikilla toimijoilla täytyy olla yksi yhteinen tavoite – kaikille turvallinen Oulu.

Alun hässäköiden jälkeen valtuustosalissa vuoden 2019 talousarvion keskustelukokouksessa oli aistittavissa uudenlaista konsensuksen henkeä. Kun ensimmäinen vuosi tällä valtuustokaudella käytettiin poteroihin kaivautumiseen, on nyt sieltä noustu penkan päälle yhteistä suuntaa etsimään. Ryhmien välisessä neuvottelussa on haettu aidosti yhteistä esitystä talousarvioksi.

Pohjalla neuvotteluissa on ollut kaupunginjohtajan talousarvioesitys. Kokoomuksen ryhmälle se olisi sopinut, jos kaikki ryhmät olisivat olleet sen takana. Näin ei kuitenkaan käynyt. Lähtötilanne neuvotteluissa oli haastava, kun muiden puolueiden lisäysesitykset olivat kymmeniä miljoonia. Merkityksellistä ja uutta on, että tällä kertaa neuvotuissa löytyi 5 miljoonan lisäyksen ”kompromissipaketti” johon kaikki puolueet tuntuivat sitoutuvan. Tälläkin esityksellä kaupunki joutuu valitettavasti ottamaan 84 miljoonaa lisää velkaa ensi vuoden aikana. Kokonaisvelkamäärä nousee 735 miljoonaan.

Kokoomus on tyytyväinen, että ensi vuoden talousarvioesitys on mm. hyvinvoinnin osalta entistä perheystävällisempi. Se antaa mahdollisuuden varhaiseen, ennaltaehkäisevään tukeen perheiden arjessa, sekä kotona tapahtuvan hoidon kehittämiseen. Tämä taas vähentää kallista laitoshoidon tarvetta. Sivistyspuolella esitys parantaa varhaiskasvatuksen palvelutasoa.

Maanantaina valtuustosalissa käydyssä talousarviokeskustelussa tuli joiltakin puolueilta menoja lisääviä ehdotuksia sovitun esityksen ulkopuolelta. Toivon kuitenkin vastuullisuuden voittavan siten, että varsinaisessa päätöskokouksessa ensi maanantaina yhdessä neuvoteltu talousarvio pitää. Tähän kokoomuksen ryhmä on sitoutunut.

Kokouksesta lähtiessäni totesin muutamille, että kokouksemme keskustelun sävy oli nyt hyvä, pääosin ystävällistä ja toisia kunnioittavaa. Päivä päättyi paremmin kuin alkoi.

Lue lisää »

Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 5. joulukuuta 2018


omakuva itsenaisyys.pngLapsuuteni ja nuoruuteni kotikunnan Pudasjärven vuonna 1781 rakennettu hirsikirkko sijaitsee kauniilla Riekinkankaalla. Kirkon vieressä on hautausmaa, jota ympäröi yli 1300 metriä pitkä katettu hirsiaita. Maan hirsipääkaupunki –nimityksellä on siis vahva ja juureva historia. Sankarihauta, yli 400 nuoren miehen viimeinen leposija on hautausmaan keskellä. Pysähdyn tällä paikalla usein käydessäni sukuhaudallamme, jossa rakas äitini ja isovanhempani ovat. Niin nytkin Itsenäisyyspäivänä.

Syyskesä 1941 oli kymmenissä pudasjärvisissä kodeissa pohjattoman surun ja tuskan aikaa. Jatkosodan hyökkäysvaiheen yleisen menestyksen vastakohtana oli Kiestingin suunnan taisteluiden raskaat tappiot. Pääosin pudasjärvisistä miehistä kootusta JR 53 toisesta pataljoonasta kaatui Kuolemankukkulan taistelussa yhdessä vuorokaudessa 44 nuorta kotipitäjäni miestä. Kun kävelin hautakujaa pitkin, kymmenissä hautakivissä on kaiverrus: 4.9. tai 5.9.41 Kiestinki. Tämä saa ajatukseni siirtymään kauas tilanteeseen, josta olen nähnyt kuvan: kirkkoherra pitkän arkkurivistön luona. Edessä kalleimman uhrin antaneet nuoret miehet ja mustiin pukeutunut suuri saattojoukko.

Miksi kirjoitan tästä? Maanosamme turvallisuus on alkanut horjua ja tulevan eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen yksi kaikkein tärkeimmistä tehtävistä on maan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Myös siinä kaikkein epätodennäköisimmässä vaihtoehdossa. Selkkaus Ukrainan Kertsinsalmessa tapahtui juuri Mainilan laukausten vuosipäivänä 26.11. Keinot näyttävät olevan nykyvenäjällä samankaltaisia kuin 80 vuotta sitten.

Maamme turvallisuus perustuu taidolla hoidettuun ulkopolitiikkaan ja uskottavaan puolustukseen. Jälkimmäisen kulmakiviä ovat yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto. Tätä täydentävät kansainväliset sopimukset ja keskinäiset riippuvuudet, kuten Euroopan Unioni ja monet kahdenväliset sotilasyhteistyötä kehittävät sopimukset. Myös suhde Natoon on muuttunut koko ajan tiiviimmäksi, mutta edelleen olemme Naton 5. artiklan turvatakuiden ulkopuolella.

Naton täysjäsenyys edellyttää laajaa yhteisymmärrystä ja maltillista keskustelua tästä aiheesta on syytä jatkaa myös tulevassa eduskunnassa. Haluan olla tukemassa sellaisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, että meidän eikä lastemme tarvitse olla tilanteessa, jonka isovanhempieni sukupolven pudasjärviset kokivat Riekinkankaalla elokuussa 1941.

 

Lähteitä:

https://www.pudasjarvenseurakunta.fi/kirkko-ja-tilat/pudasjarven-kirkko1

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1392

Lue lisää »

Kilpalaulanta rahanjaosta kiihtyy

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 3. joulukuuta 2018


9332ter_web (1).jpgVihreiden Ville Niinistö puolusti A-studiossa perustulomallia, jota hän kutsui kustannusneutraaliksi nykyiseen järjestelmään verrattuna. Samalla hän myönsi, että opiskelijoiden tuki kuitenkin nousisi nykyisestä 250 eurosta 560 euroon kuukaudessa. Vasemmistoliiton Li Andersson totesi vasta IS:n haastattelussa, että puolue tavoittelee vähintään 800 euron perustuloa, mihin ei vielä kuulu asumistuki.

Yhteistä näille vihervasemmiston ehdotuksille on, että ne sisältävät aimo annoksen idealismia ihmisen oletetusta käyttäytymisestä ja toiseksi näiden rahoituspohja jää utopiaksi. 800 euron kansalaispalkan vuosikustannukset olisivat kymmeniä miljardeja jos se maksettaisiin kaikille aikuisille. Fiksut ihmiset väittävät, että tällainen rahanjakoautomaatti ei passivoisi merkittävää osaa sen saajista. Kyynisesti ajateltuna tämä on yksiselitteisesti äänten kalastelua. Näin puhumalla saamme tuhansia äänestäjiä, jotka tuntevat tulleensa petetyksi – ihan riippumatta siitä, onko vihervasemmisto hallituksessa vai ei.

Keskusta linjasi viime kesän puoluekokouksessaan, että perustulo on Keskustan tavoite ”pidemmällä aikavälillä”. Sipilän linjapuheen voi kuitenkin tulkita toisinkin. Hän totesi tähän tapaan, että tarvitsemme sosiaaliturvan uudistuksen, jossa työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Vastikkeeton perustulo sopii tähän melko huonosti.

Kokoomuksen lähtökohta on tarveharkintaan perustuva sosiaaliturva. Ajattelen, että sosiaalinen turvaverkko on ensisijaisesti niitä tilanteita varten, jolloin kansalainen tai perhe ei selviä ilman rahallista tukea tai subventoituja palveluja. Kun pääperiaate on tämä, silloin meillä on myös varaa auttaa jatkossa niitä lähimmäisiämme, jotka ovat todellisen avun tarpeessa. Selvennyksenä kuitenkin totean, että nykyisenlaiselle verovapaalle lapsilisäjärjestelmälle on kestävät yhteiskunta- ja perhepoliittiset perusteet. Säilytetään tämä järjestelmä kaikille. Syntyvyyden kääntäminen jälleen nousuun on ihan kaikkien suomalaisten intressissä ja tähän sopisi nyt huonosti leikkaukset lapsiperheiden palveluihin ja tulonsiirtoihin.

Vaalit lähestyvät. Puheissa on tarjolla taas paljon lupauksia ja rahaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että nyt taloudellisen suhdanteen huipulla valtio ottaa yhä lisää velkaa. Vihreiden opiskelijoille lupaama opintotuen tuplaus kuulostaa ehkä mannalta, mutta sellaista ei oikeasti ole tulossa. Haluan olla tekemässä sellaista tulevaisuuspolitiikkaa, joka ei perustu velanottoon lapsiltamme. Kuuntele, mitä uskomatonta ja uskottavaa on tarjolla ja valitse viisaasti!

Lue lisää »

Oulusta ykkönen

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 2. lokakuuta 2018


Kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys on voi­ma­kas­ta. Se on jat­ku­nut sa­man­lai­se­na kau­an riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä puo­lue on ol­lut pää­vas­tuus­sa po­li­tii­kan si­säl­lös­tä. 

Osa suo­ma­lai­sis­ta löy­tää paik­kan­sa edel­leen maa­seu­dul­ta, mut­ta yhä use­am­pi luon­te­vas­ti kau­pun­gis­ta. On ikä­vää, kun usein täs­tä ih­mis­ten omas­ta va­lin­nas­ta teh­dään mie­li­ku­vis­sa ne­ga­tii­vi­nen asia. 

Lue lisää »

Lapsivihamielinen perheenisä?

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 15. toukokuuta 2018


IMG_2739.jpgOulun kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina, kuulimme jälleen värikkään keskustelun Salonpään kouluratkaisusta. Se oli jatkumo ja ehkäpä viimein päätös koko valtuustokautta leimanneelle keskustelulle yhden kaupinginosan lähikouluratkaisuista.

Lue lisää »

Vastuullisuutta lupasimme - nyt sitä kysytään!

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 10. joulukuuta 2017


IMG_1057.jpgMaanantaina 11.12.2017 Oulun kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2018 talousarviosta. Se on kaupunginjohtajan ja johtavien viranhaltijoiden tekemä esitys tuloista ja menoista. Kaikkien ryhmien hyväksymien pelisääntöjen mukaisesti, eri poliittiset ryhmät ja valtuutetut ovat tuoneet muutosesityksensä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Ne on hallituksessa käsitelty ja viety eteenpäin valtuuston päätettäväksi. Olen esittänyt, yhdessä kokoomuksen ryhmän kanssa, talousarvion käsittelyn aikana vakavan huoleni siitä, että se on edelleen kaupungin taloudelliseen tilanteeseen nähden kestämätön. Oulu velkaantuu lisää tällä talousarviolla 95 miljoonaa euroa. Siis ensi vuonna uutta velkaa otetaan kulujen kattamiseksi liki 100 miljoonaa! On ollut vaikea sopeutua tähän puolueiden sopimaan kompromissiin. Sen olen kuitenkin tehnyt, nyt ei voi muuta.

Lue lisää »

Luottamuksen arvoisesti

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 13. huhtikuuta 2017


Sami ja aitat.jpgKuntavaalikokemus oli myönteinen. Olin nyt ensimmäistä kertaa Oulussa ehdokkaana. 90-luvulla olen ollut kolme kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa Ylikiimingissä ja tullut niissä valituksi. Mukava, että läpimeno toteutui näissäkin vaaleissa, pääsen vaikuttamaan kotikaupungin tulevaisuuteen. Nöyrä kiitos tästä vielä kaikille tukijoille!

Lue lisää »

Lapsiperheissä ja yrittäjyydessä Oulun tulevaisuus

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 7. huhtikuuta 2017


Olen sitä mieltä, että Oulun tulevaisuuden kannalta on tärkeää satsata perheiden hyvinvointiin. Kaikessa päätöksenteossa tulee arvioida niiden vaikutus lasten ja nuorten elämään. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kasvualustan. Hyvät lapsiperheiden palvelut vaikuttavat osaltaan siihen, että kaupunkimme säilyy ikärakenteeltaan nuorena.

Lue lisää »

Eipä tympäse mikään!

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 14. maaliskuuta 2017


IMG_1911.jpegYlen vaalikone kysyi monenlaisiin asioihin mielipiteitä. Jotkut kysymykset tekivät rinnastuksia ja vastakkainasetteluja. Yksi rinnastus oli rikkaus ja onnellisuus. Kysyttiin onko kaikilla tasapuolinen mahdollisuus rikkauteen ja onnellisuuteen. Ei sinänsä mikään erikoinen asettelu yhteiskunnassamme, mutta kyllä se ajatuksellisesti menee mielestäni kovasti pieleen. Se ruokkii tyytymättömyyttä olemassa olevaan. Tiedän monella olevan siihen myös aihetta, suoranaista köyhyyttäkin kohdataan, mutta laajemmassa kuvassa yhteiskunnallisesti on kysymys asenteesta ja ajattelumallista. Onnellisuus ei tule niinkään rikkauksista vaan ihan muista asioista.

Lue lisää »

Hyvää naistenpäivää!

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 8. maaliskuuta 2017


FullSizeRender-5.jpgNainen on kaunis sana. Se on myös voimakas sana, sillä se herättää paljon tunteita. Se on hyvin merkityksellinen ja kiehtova sana. Minulle se on myös sananakin äärimmäisen arvokas. 

Naisen logiikka, naisen tunteet, naisen monimutkaisuus, naisen hormoonit ja niin edelleen. Keskustelun aiheita riittää kun naista analysoidaan. Sosiaalisessa mediassakin on joskus levinnyt kuva oppaasta joka lupaa; opi tuntemaan nainen! Kuvan opas on noin metrin paksuinen iso kirja ja sitä selaa epätoivoisen näköinen mies. Kuvan sanoma on selvä - naiseus on erityinen asia. Onneksi näin.

Lue lisää »

Virtaa arkeen - ylös, ulos ja liikkumaan hiihtolomalla :)

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 4. maaliskuuta 2017


IMG_0902.jpgOn hiihtoloman aika. Se antaa monille perheille mahdollisuuden yhdessäoloon, ulkoiluun ja liikuntaan. Pysähdys koulutyön keskellä tulee lapsille varmasti tarpeeseen. Itse tunnen tarvetta saada olla kiireettömästi lasten ja puolison kanssa meille rakkaissa mökkimaisemissa Syötteellä.

Odotan erityisesti mahdollisuutta hiihtoon ja muuhun liikuntaan.

Löysin liikunnan ilon vasta keski-ikäisenä. Se on antanut minulle aivan uudenlaista jaksamista arjen haasteisiin. Haluan kannustaa jokaista liikkumaan tavallaan. Oheisen videoblogin tein syksyllä Syötteen maastossa pyöräillessäni kaksi päivää yhdessä Anna-Kaija vaimon kanssa. Jos sain sinut videon kautta innostumaan ja aloittamaan liikunnan jollakin muotoa, saavutin tavoitteeni. 

Liikunnallista hiihtolomaa kaikille! 

Lue lisää »

Kiitos tuesta ja luottamuksesta

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015


On viimeisen vaalityöpäivän ilta, oikeastaan on jo yö. Saimme olla Anna-Kaija vaimon kanssa hetken läheisten ystävien luona iltateellä. Oli tarpeen hetkeksi pysähtyä ystävien kanssa peilailemaan mielessä liikkuvia tuntoja, nyt kun vaalityön loppukiri on ohitse.

Tunnelmat ovat odottavat ja innostuneet. Tunnen valtavaa tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta kun ajattelen tätä joukkuetta, joka on kuukausia tehnyt määrätietoista ja positiivista työtä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Tällaista joukkuetta en olisi koskaan voinut kuvitella löytäväni. Uskon kaikkien sivustakin seuranneiden nähneen ja aistineen miten sitoutuneita ja ahkeria ihmisiä paremman arjen kampanjassa on mukana. Teemat ja arvot ovat yhteisiä ja niiden eteen ollaan oltu valmiita työtä tekemään.

Kiitän kaikkia äänensä ajamilleni asioille ja teemoille jo antaneita. Kiitos tukijoukot. Kiitos ystävät tuesta ja kannustuksesta. Kiitos rahoitusta antaneet yritykset ja yksityiset ihmiset. Ja kiitos sinulle, joka haluat tukea valintaani eduskuntaan vaalipäivänä äänestämällä numeroa 107. Lupaan olla luottamuksesi arvoinen.

Kaikki voitava on tehty. Nyt on aika levon.

Lue lisää »

Osa 11. Uusi suunta avautuu / Kuvia Samin elämästä – Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 16. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegHyvin alkanut esivaalikampanjamme ei mennyt lopulta käsikirjoituksen mukaan. Se sai yllättävän käänteen, jota olimme kyllä jo pitempään aavistelleet. En muistele tapahtumia mitenkään katkeruudella, vaan olen kääntänyt kokemani voimavaraksi. Nyt jälkeenpäin asioita katsoessa kaikki on mennyt kannaltani parhain päin.

Esivaalikampanjassamme oli mukana paljon eri-ikäisiä innokkaita tukihenkilöitä. Aktiiviseen tukiryhmään kuului parikymmentä henkilöä. Yhteystietonsa sähköpostilistalle antoi 200 ihmistä. Joukko kasvoi koko ajan. Itse olin äärimmäisen motivoitunut viemään hanketta eteenpäin ja valmistautunut piirin jäsenvaaleihin. Olimme asettaneet tavoitteeksi olla sääntöjen mukaisessa vaalissa kahdeksan eniten ääniä saaneen joukossa, jolloin varsinainen ehdokkuus varmistuisi.

Lue lisää »

Osa 10. Kutsu kansanedustajaehdokkaaksi / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 13. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegOlen kaksi kertaa aiemmin saanut pyynnön asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Sekä keskusta, että kokoomus on asialla lähestynyt. Kummallakaan kerralla se ei ole ollut elämäntilanteen takia mahdollista. Keväällä 2013 yrittäjistä koostuva porukka kokoontui pohtimaan seuraavien eduskuntavaalien ehdokasasettelua. Tämä oli johtanut siihen, että yksi yrittäjistä oli saanut tehtäväkseen kysyä suostumustani asettumaan keskustan ehdokkaaksi esivaaleihin ja sitä kautta ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Minua pyydettiin punnitsemaan pyyntöä vakavasti.

Kun aikaisemmilla kerroilla vaimoni kanssa olimme heti kättelyssä todenneet asian mahdottomaksi, päätimme nyt pohtia kysymystä perusteellisemmin. Käynnistyi prosessi, jonka aikana otin yhteyttä yli viiteenkymmeneen eri yhteyksistä tuntemaani henkilöön ja kysyin heidän mielipidettään. Esitin kolme kysymystä. Ensiksikin, olisiko minulla annettavaa valtakunnan politiikkaan? Toiseksi, onko realistisia läpimenomahdollisuuksia vaaleissa? Ja lisäksi, pitäisikö minun antaa suostumus tähän pyyntöön? Hämmästyin vastauksista; liki kaikki kannustivat voimakkaasti minua asettumaan ehdolle.

Lue lisää »

Osa 9. Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 12. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegMuutettuamme Ylikiiminkiin vuonna 1992 minua pyydettiin keskustan ehdokkaaksi samana vuonna pidettäviin kunnallisvaaleihin. Lähdin ennakkoluulottomasti mukaan, mihin minua kannusti Pudasjärvellä nuorena kokemani mielenkiinto. Tulin yllätyksekseni valituksi suurella äänimäärällä kunnanvaltuustoon. Tilanne oli otollinen, ja paikka kunnanhallitukseenkin avautui saman tien.

Aloitin luottamustehtäväni intoa täynnä. Homma sieppasi vahvasti mukaansa, ja minua todella kiinnosti yhteisten asioiden hoito. Istuin muiden tehtävien ohella myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa kunnanhallituksen edustajana. Minua kiinnostikin erityisesti tämä osa-alue, joka nappaa suuren osan kunnan budjetista.

Seuraavissa kunnallisvaaleissa onnistuin kasvattamaan äänimäärääni, ja minua esitettiin kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Valintaprosessi eteni mielenkiintoisesti. Mandaattijaossa paikka oli keskustavoittoisessa kunnassa laskettu keskustalle. Normaalisti puolue päättää henkilöstä sille kuuluvaan paikkaan. Keskustelu kävi kiivaana kunnallisjärjestössä ja valtuustoryhmässä. Vastanapoina olivat uudistusta ja vaihtuvuutta haluavat, toisella puolella kokemuksen nimiin vannovat.

Lue lisää »

Osa 8. Auttajana yhteisön sisällä / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 11. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegSairaankuljetus, nykytermillä ensihoito, on pienellä paikkakunnalla luonteeltaan toisenmoista kuin suurissa taajamissa. Erilaista haastetta ja työn kuormaa syntyy siinä, että yrittäjä itsekin elää kokoaikaisesti sen yhteisön sisällä, joka on myös hänen työkenttänsä ja asiakaskuntansa. Vapaa-aikaa ei työstä käytännössä ollut monestikaan, ei ainakaan sääntömääräisesti.

Sairaankuljettajaan turvauduttiin monesti kiireettömässäkin hoitoavun tarpeessa. Lukemattomia kertoja olen auttanut kotiini tulleita avun tarvitsijoita. Päivystyksen ulkopuolellakin laitettiin lappua ja sidettä käärittiin. Usein piti arvioida hoitopaikkaa, miten se soveltuu jonkun potilaan hoitoon tai auttamiseen. Apua annoin todella mielelläni, ja ihmisten palaute palkitsi mielen ja antoi voimia. Puhelin soi usein yölläkin. Aina ei tarvittu ambulanssia, mutta avun tarve oli silti todellinen ja ongelma vakavakin.

Lue lisää »

Osa 7. Yrittäjyys toteutuu / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: perjantaina 10. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegValmistuin sairaankuljettaja-lääkintävahtimestariksi elokuussa 1991. Nuori, kolmihenkinen perheemme asui silloin Oulussa. Olin tehnyt jonkin verran sijaisuuksia alueen eri sairaankuljetusyrityksissä. Samaan aikaan tein päätyötäni sairaalassa. Työelämä tempaisi voimakkaasti mukaansa. Tunsin suurta tyydytystä tehdä työtä, jonka tunsin omakseni.

Vaikka sairaalatyö oli mielenkiintoista, etsin aktiivisesti sairaankuljettajan paikkaa. Noihin aikoihin tein keikkaa Kempeleläisen sairaankuljetusyrittäjä Pekka Etelän palveluksessa. Pekka oli jonkinlainen legenda ammattiryhmässään. Hänen palava intonsa yrittämiseen ja ihmisten kokonaisvaltaiseen palvelemiseen sytytti minussa haaveen päästä käsiksi oman yrityksen perustamiseen. Valmis koulutus ja lyhyetkin konkreetit kosketukset sairaankuljetukseen puhalsivat hehkuun Pudasjärven yrittäjäillassa viisitoistavuotiaana saadun kipinän, eikä se ottanut sammuakseen.

Lue lisää »

Osa 6. Elämällä on monet kasvot  / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: torstaina 9. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegJo ennen armeijaa toimin jonkin aikaa Oulun yliopistollisen keskussairaalan vahtimestarina. Se ajanjakso antoi hyvän mahdollisuuden tutustua sairaalatyöhön. Olen lapsuudesta asti ollut kiinnostunut sairaanhoidosta. Ensiapukurssit kävin jo varhaisessa nuoruudessa. Haaveilin jo silloin toimimisesta sairaankuljettajana. Kun armeija-aikana hain alan koulutukseen, niin se oli punnitsemani sotilasuran ohella selkeästi kiinnostavin ammattiin suuntautumisen vaihtoehto. Halusin konkreettisesti auttaa ihmisiä vaikeissa tilanteissa.

Työskentelin sairaalan vahtimestarina useampia vuosia. Tehtäviin kuului potilaiden kuljettaminen tutkimuksiin. Työpisteeni oli tänä aikana mm. eri röntgeneissä, isotooppilaboratoriossa, kardiologisella osastolla ja vahtimestarikeskuksessa. Tuolloin opiskelin työn kanssa rinnan Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksella aikuiskoulutusosaston lääkintävahtimestari-sairaankuljettajalinjalla. Tämä onnistui, kun opiskelemaan pystyi iltaisin työpäivän jälkeen. Nuoren perheen elämä ja opinnot tarvitsivat vissit tulot, ja ne rahoitettiin täysipäiväisellä työllä sairaalassa. Muistan olleeni usein varsin väsynyt työpäivän jälkeen. Työn olennainen osa, potilaskuljetus sairaalassa, oli fyysisesti raskasta. Potilaita kuljetettiin sängyllä ja pyörätuolilla pitkiä käytäviä pitkin. Muutaman kerran laskin päivän aikana kävelyä tulleen yli 30 kilometriä. Kuntoilun tarvekin tuli tyydytetyksi, kun ison osan päivää työnsin sänkyä tai pyörätuolia.

Lue lisää »

Osa 5. Taistellen reserviupseerikouluun / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: keskiviikkona 8. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegOlin saanut lykkäystä asevelvollisuuden aloittamiseen murrosiän huimaustuntemusten vuoksi, näin siitä huolimatta vaikka ne oli diagnosoitu ohimeneviksi. Sellaisiksi ne osoittautuivatkin eivätkä enää myöhemmin vaivanneet.

Armeijaan menin kuitenkin B2-kuntoluokituksella. Aloitin syksyllä 1988 asevelvollisuuden Oulussa Hiukkavaaran huoltokomppaniassa. Tähän komppaniaan koin ensimmäisinä päivinä jonkinlaista kuulumattomuutta. Olinhan hyvässä kunnossa oleva terve nuorimies, vain kuntoisuusluokan vuoksi huoltokomppanian rivissä. Puhuin asiasta komppanianpäällikölle ja pyysin siirtoa kiväärikomppaniaan. Hän suositteli kuitenkin jäämään huoltokomppaniaan alokasajaksi. Hän kertoi, että alokasajan jälkeen oli hyvä mahdollisuus päästä aliupseerikouluun hänenkin komppaniastaan. – Valinta jäämisestä oli hyvä. Koulutus oli samanlaista kuin kivääripuolellakin.

Lue lisää »

Osa 4. Politiikka kuohuu uhkaavasti yli äyräiden / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: tiistaina 7. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegKeskustelu vesirakentamisesta kärjistyi Pudasjärvellä vakaviin mittoihin 1980-luvulla. Mielten kuohu rakentamista vastaan sai yhä hyökkäävämpiä sävyjä. Paikallislehti julkaisi pilakuvan, joka syöpyi nuoreen mieleeni. Kuvassa iso käsi heilutteli marionettinukkea. Kädessä luki voimayhtiön nimi. Marionetiksi oli hahmoteltu kunnanjohtaja-isäni, jonka käsistä lähti langat kunnanvaltuustoon. Kuvalla viestittiin vaikutelmaa, miten vesiyhtiö heiluttelee kunnan päätöksentekoa. Tästä ja muistakin kantojen ulostuloista joidenkin vesirakentamisen vastustajien vihamielisyys sai katalysaattorin.

Yksi vielä voimakkaampi tapahtuma kuvaa uhkaa, jonka tunsin kohdistuvan perheeseemme. Muistikuvani on tällainen. Istun kahdeksasluokkalaisena poikana kotimme olohuoneessa eräänä iltana. Isäni on työmatkalla ulkomailla, ja nuorempi veljeni ja minä olemme kotona äitimme kanssa.

Puhelin soi ja vastaan siihen. Soittaja on rauhallisen kuuloinen, ehkä viisikymppinen mies. Hän ei esittele itseään vaan kysyy suoraa päätä isääni. Kerron hänen olevan työmatkalla. Mies kysyy minulta, tiedänkö Iijoen asioista mitään. Säikähdän ja kiellän tietäväni. Käsi vapisten painan poliisin puhelimeemme asentaman nauhurin päälle. Soittaja jatkaa rauhallisesti aivan kuin toimittaisi jotakin tavallista asiaa: "Iijoki kostaa jollekin teidän perheestä vaikka kuolemalla". Jähmetyn kauhusta enkä saa sanaa suustani. Soittaja pyytää kertomaan terveisiä isälleni ja sulkee luurin. Seuraavana yönä veljeni ja minä emme tahtoneet saada unen päästä kiinni. Siitä alkoi alitajuntainen pelko, joka väistyi vasta vuosien mittaan.

Lue lisää »

Politiikan on perustuttava kestäviin arvoihin

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 6. huhtikuuta 2015


Maamme poliittisessa päätöksenteossa on viime vuosina ja vuosikymmeninä tehty linjauksia, jotka eivät valitettavasti rakennu kestävien arvojen varaan. Hyvien arvojen unohtuminen näkyy päätöksenteon lisäksi myös laajemmin. Harmillisen usein arvoista ihannoidaan yksilökeskeisyyttä ja itsekkyyttä. Tämä näkyy niin, että välittämisen ja lähimmäisestä huolehtimisen tilalle on enenevässä määrin tullut rauhattomuus, välinpitämättömyys ja oman hyvän itsekäs kartuttaminen.

Lue lisää »

Osa 3. Itseä etsimässä / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: maanantaina 6. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegPeruskoulun yläasteen suorittamiseen kytkeytyy sosiaalisten haasteiden ohella – joita avasin edeltävässä luvussa – myös luontainen murrosiän osuminen tuohon jaksoon. Sen aikana minulla oli terveyteenkin liittyviä ongelmia. Kärsin jonkinlaisesta huimauksesta ja olin niistä pitkän aikaa huolissani. Ne eivät näkyneet päällepäin, enkä koskaan puhunut niistä ystävilleni. Vanhempani tukivat minua selviytyäkseni ongelmistani. Jossakin vaiheessa en rohjennut yöpyä poissa kotoa.

Kouluterveydenhoitaja ohjasi minua käymään koulupsykologin juttusilla. Hyödyin paljon näistä käynneistä, kun pääsin hänen opastuksellaan käsittelemään murrosiän kysymyksiä. Vähä vähältä voitin vaikeuteni. Silti minua vaivasi heikohko koulumenestys, joka nakersi itsetuntoani. Muistan pohtineeni, että ei minusta ole opiskelijaksi juuri mihinkään kouluun.

Lue lisää »

Osa 2. Kunnanjohtajan poika / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: sunnuntaina 5. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegIsäni toiminta kunnanjohtajana Pudasjärvellä sävytti vissillä tavalla lapsuuttani. Paljon oli ihmisiä, jotka suhtautuivat luontevasti asiaan, mutta joidenkin asenne satutti. En voi sanoa tällä olevan nyttemmin mitään ratkaisevaa vaikutusta tekemisiini ja tekemättä jättämisiini; silti sillä on omat heijasteensa.

Perheemme oli aivan normaali perhe elämässään ja arjessaan. Yhtä periaatetta vanhempani eritoten tähdensivät: isäni asema ei missään nimessä saanut pulpahdella meidän lasten asenteissa eikä käytöksessä. Vaikka perheemme toimeentulo olikin kohtuullisen hyvä, rahaa ei kylvelty turuilla ja toreilla. Varsinkin isäni on aina ollut erityisen tarkka taloudenpitäjä. Rahan saamisen vastineena oli meille pojille usein erilaisia työsuoritteita. Arvostan viisautta, joka ohjasi tätä heidän kasvatustyötään.

Lue lisää »

Osa 1. Perhe ja lapsuus / Kuvia Samin elämästä - Avoin kirjoitussarja

Sami Pikkuaho


Julkaistu: lauantaina 4. huhtikuuta 2015


mina ja venni.jpegSynnyin 15.12.1967 Tervon kunnassa Pohjois-Savossa kolmilapsisen perheen keskimmäisenä poikana. Vanhempi veljeni on neljä vuotta minua vanhempi, nuorempi veljeni vuoden nuorempi. Tervossa isäni oli kunnansihteerinä. Kunnanjohtajaa kunnassa ei ollut, ei kyllä monessa muussakaan pienessä kunnassa siihen aikaan. Olessani kaksivuotias muutimme Paavolan kuntaan kesällä 1970, josta isäni sai kunnanjohtajan viran. Hän oli silloin Suomen nuorimpia kunnanjohtajia.

Isäni virka-aikana Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistyivät Ruukin kunnaksi. Ensimmäiset lapsuuden muistoni ovat Ruukista, Neittyeentieltä. Sieltä pistävät esiin lapsuuteni ensimmäiset leikkimuistot.

Selkeä muisto minulla on myös Ruukin suviseuroista. Seurakenttä oli todella lähellä, aivan talomme vieressä olevalla pellolla. Karkasimme seuraväen keskuuteen useita kertoja, ja vanhempiamme kuulutettiin noutamaan meitä ”eksyneiden lasten hoivapaikalta”.

Lapsuuteni koti ei ollut lestadiolainen, vaikka vanhempani lestadiolaisista taustoista olivatkin. Myöhemmin molemmat vanhempani löysivät hengellisen kotinsa vanhollis-lestadiolaisuudesta, äitini jo 1970 –luvun alkupuolella ja isäni kymmenen vuotta myöhemmin.

Isäni siirtyi 1973 syntymäpitäjänsä pudasjärven kunnanjohtajaksi.

Lue lisää »

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Miten tukea kestävällä tavalla lapsiperheitä


maanantaina 8. huhtikuuta 2019

Turvallisuuspolitiikasta asiapohjalta


perjantaina 29. maaliskuuta 2019

Mitä hallituspohjaa tulisi tavoitella?


maanantaina 11. maaliskuuta 2019

© 2019 Copyright Sami Pikkuaho